Markun pieni taidepuutarha
Pienessä taidepuutarhassa näkyvät taiteilijalle ominaiset luovat ratkaisut, oma kädenjälki ja erilaisten materiaalien uudelleen hyödyntäminen puutarharakentamisessa. Betonista valetut ruukut yrttikasvatukseen ja erilaiset betonista itse tehdyt laatat poluille. Vanhasta harmaasta laudasta valmistetut eri muotoiset taulujen taustat taulujen kiinnittämiseen kesänäyttelyn ajaksi ym.
Piha on kivikkoinen rinne, joka sijaitsee kahdessa tasossa. Viime kesänä rakensin taidepuutarhan rinteeseen 14 metriä pitkän puron, jossa on kolme pientä vesiputousta. Soliseva vesi joka laskee pieneen lampeen rauhoittavat kehoa ja mieltä niin, että 27 vuotta sairastamani tinnituskin vaimenee vähän puron lähellä istuessa tai työskennellessä.
Koskaan en ole puroa rakentanut niin jouduin sen tekemään kahteen kertaan. Oli hyvä etten alussa tiennyt kuinka kova homma siitä on, olisin varmaan jättänyt tekemättä.
Edit. 10.5.2025 ”Taidepuutarha elää vuosittain, joka kesä sen olemus muuttuu ja luonto kasvaa ja rehevöityy puutarhan ikääntyessä. Siksi puutarhaa pitää jatkuvasti fiksata, siirtää isompia kasveja eri paikkoihin jotta näkyvyys kokonaisuudesta säilyy. Puroa on sen vanhetessaan puhdistettava ja myös muokattava. Isomman vesiputouksen jouduin poistamaan koska se heitti vettä puron ulkopuolisille kiville jotka aurinko oli lämmittänyt ja vesi haihtui purosta nopeaan ja vettä joutui lisäämään purossa olevaan lampeen ihan viikoittain. Madalsin putouksen ja nyt sen ei enää pitäisi haihduttaa vettä niin paljon.
Kasvillisuus on myös kokenut kovia. Peurat käyvät muotoilemassa kasvillisuutta sitten lehtokotilot hävittävät kaiken syötäväksi kelpaavat kasvit. Viimeisenä ilkimyksenä myyrä joka söi suurimman osan tulppaanien sipuleita.”
Taidenäyttely puutarhassa
Olen noin 35 vuotta järjestänyt helmi-maaliskuussa taidenäyttelyn Porissa jossa on ollut esillä uusimmat maalaukseni. Vanhemmiten näyttely ja kaikki siihen liittyvä työmäärä on käynyt aika raskaaksi. Siitä johtuen mielessäni itänyt ajatus siirtää näyttely järjestettäväksi kesäaikaan. Viime kesänä tämä ajatus jalostui vielä niin, että aloin rakentamaan pienestä puutarhastani taidenäyttelylle sopivaa tilaa.
Seuraava projekti puron jälkeen oli tyhjentää vanha ulkovarasto johon oli kannettu romua 40 vuotta. Sen kun saisi valmiiksi ja kauniiksi niin voisi kantaa taulut sinne nähtäväksi näyttelypäiviksi. Vajan tyhjennys kesti melkein puoli vuotta. Sen jälkeen se piti maalata ja rakentaa väliaikaiset näyttelysermit, koska talvella vaja palvelee jälleen puuvaraston virkaa.
Sain pihan keväällä sellaiseen kuntoon, että uskalsin ilmoittaa sen valtakunnalliseen ”Avoimet Puutarhat” tapahtumaan. Milloinkaan aikaisemmin en ole tässä tapahtumassa ollut mukana. Viime syksynä oli Noormarkussa ”Avoimet pihat” ja siinä olin mukana. Sisä ateljee oli avoinna ja levitin eka kertaa tauluja myös puutarhaan. Noin 60 vierailijaa poikkesi tutustumaan puutarhaani. Palaute oli oikein positiivista ja innostavaa.
Kirpputorilta vanhaa harmaaksi patinoitua lautaa
Valtakunnallista tapahtumaa varten valmistin puutarhaan japanilaistyylisiä taulutelineitä joissa taulu on kiinnitetty niihin niin, että irroitukseen tarvitaan erikoisavain. Taulutelineet rajaavat taulun puutarhasta ja niin taulu tulee mukavammin esille.
Sopivaa patinoitunetta lautaa löysin facebook kaverin vinkistä Siikaisten Otamossa sijaitsevalta kirpputorilta. Siitä sai helposti muotoiltua erilaisia taustoja puutarhaan tauluille.
Avoimet puutarhat 5.7.2020
Nyt oli kaikki jotenkin valmiina Avoimiin Puutarhoihin ja hiukan jännitti miten niistä selviän hengissä, kun oli vielä tämä korona-aikakin.
Sain avuksi vanhimman tyttäreni Roni-pojan joka ohjeisti ihmisiä aluksi ilmoitustaululle jossa oli Puutarhaliiton ohjeet vierailijoita varten. Esim pieneen taidevajaani sai tutustua vain kaksi ihmistä kerrallaan. Kerroinkin heille harmitukseni tilanteesta, mutta eivät pistäneet jonotusta pahakseen, kun oli mukavan oloinen ilma eikä satanut.
Avoimet Puutarhat oli itselleni aikamoinen elämys. Tapahtuma aukesi 5.7 klo 12.00 ja aivan heti alkoi ihmisiä virrata pihaan ja siitä puutarhaan. En millään ehtinyt kaikkien kanssa vaihtaa sanaa, kun piti tehdä pientä taidekauppaakin samalla. Sain paljon kiitosta puutarhastani ja tuntui, kuin koko tapahtumaa olisi odotettu pitkään, sillä kävijöitä oli viiden tunnin aikana noin 350.
Tapahtuman onnistumista edelsi hyvä medianäkyvyys. Satakunnan Kansa kirjoitti Avoimista Puutarhoista oman juttunsa, samoin Noormarkun paikallislehti UutisLuotsi
Yleltä Tapio Termonen kävi kuvaamassa puutarhasta videon Yle Areenaan ja tekemässä pienen haastattelun radioon.
Nämä kaikki saivat puutarhaihmiset liikkeelle. Onhan puutarhaharrastus yksi eniten kasvavista trendeistäkin.
