Taiteilijapolku-45 vuotta värejä, tarinoita ja kasvua, osa 1

Tämä artikkeli kokoaa yhteen 45 vuoden mittaisen taiteellisen matkani, vuosikymmenet, joiden aikana taiteeni on muuttunut, syventynyt ja löytänyt oman hiljaisen voimansa. Jokainen aikakausi on jättänyt jälkensä teoksiin: varhaiset kokeilut, oman äänen löytyminen, kypsä kausi. Ja viime vuosina omaishoidon arki on tuonut työskentelyyni uudenlaista herkkyyttä ja rauhaa. Maalaan silloin kun voin, hetkissä jotka ovat omiani ja ehkä juuri siksi teoksissani on nykyään erityinen seesteisyys. Tämä on katsaus siihen , miten elämä ja taide kulkevat rinnakkain ja muovaamat toisiaan.

Ensiaskeleet taiteen polulla – varhaisia töitä 1970‑luvulta


Ennen Porin Taidekoulun vuosia 1979–82 piirsin lyijykynällä maisemia, ihmisiä ja pieniä hetkiä arjesta. Niissä näkyy se sama rauha ja tarkkuus, joka on kulkenut mukanani koko taiteilijauran ajan.

Taidekoulun vuodet – puupiirroksen maailma avautuu

Porin Taidekouluun astuessani 1979 maailma tuntui äkisti suuremmalta. Olin piirtänyt vuosia omassa rauhassani, mutta koulun ateljeissa oli toisenlainen energia: öljyn, tärpätin ja puupölyn tuoksu, keskustelut, jotka jatkuivat pitkälle iltaan, ja opettajat, jotka osasivat nähdä meissä jotain, mitä emme itse vielä hahmottaneet.

Puupiirros vei minut heti mukanaan. Sen fyysisyys, hitaus ja vastus tuntuivat oikeilta. Puun syyt ohjasivat kättä, ja jokainen viilto oli peruuttamaton se opetti kuuntelemaan materiaalia, ei vain omaa tahtoa. Ensimmäiset puupiirrokseni olivat pieniä, lähes ujoja kokeiluja, mutta niissä oli jo se rytmi, joka myöhemmin kasvoi omaksi kuvalliseksi kielekseni.

Koulun vuodet olivat myös aikaa, jolloin opin katsomaan maailmaa toisin. Mallipiirustukset, väriopin tunnit, grafiikan työpajat – kaikki ne rakensivat pohjaa, jolle myöhemmät vuosikymmenet asettuivat. Opin, että taide ei synny kiireessä, vaan kuuntelemalla: itseä, materiaalia, aikaa.

Öljy- ja akryylimaalauksen vuodet – värin voima ja oman ilmaisun löytyminen

Puupiirrosten rinnalla taidekoulun vuodet avasivat minulle myös maalauksen maailman. Öljy- ja akryylivärit toivat ilmaisuni aivan uuteen mittakaavaan: viivan tilalle tuli pinta, rytmin tilalle väri, ja hitaasti aloin ymmärtää, miten värit voivat kantaa tarinaa yhtä vahvasti kuin grafiikan musta ja valkoinen.

Öljyvärimaalaus vei minut mukanaan syvyytensä vuoksi. Sen hitaus, kerroksellisuus ja mahdollisuus palata samaan kohtaan yhä uudelleen sopivat luonteelleni. Akryyli puolestaan antoi vapautta ja nopeutta – se rohkaisi kokeilemaan, rikkomaan rajoja ja etsimään uusia tapoja rakentaa kuvaa.

EKSKONST – taiteilijaryhmä ja oman suunnan löytyminen

Taidekoulun jälkeen emme halunneet hajaantua omiin suuntiimme, vaan perustimme luokkatovereiden kanssa taiteilijaryhmän, jolle annoimme nimen EKSKONST. Nimi syntyi leikillisesti mutta osuvasti: osa meistä maalasi ekspressionistisesti, osa – kuten minä – konstruktiivisesti. Kahden erilaisen ilmaisun rinnakkaisuus teki ryhmästä elävän ja rohkean, ja se antoi meille kaikille tilaa kasvaa.

1990‑luvulla konstruktiivinen taide nousi omaksi vahvaksi suunnakseni. Geometria, rytmi ja selkeät väripinnat tuntuivat oikeilta, ja löysin niistä tavan kertoa asioita, joita en ollut aiemmin osannut pukea kuviksi. Tuona aikana teokseni löysivät tiensä moniin julkisiin tiloihin ympäri Suomea. Minulla oli parhaimmillaan 12 taidekauppiasta, jotka myivät töitäni eri puolilla maata, ja yritykset hankkivat niitä toimistoihinsa ja auloihinsa.

Samaan aikaan jatkoin kuitenkin myös esittävää maalausta. Maisemat, pihatiet, järvenrannat ja pienet hetket arjesta kulkivat rinnalla – ne olivat maalauksia tavallisille ihmisille heidän koteihinsa. Ja välillä syntyi myös muotokuvia tilauksesta, aina yhtä tarkasti ja kunnioittavasti tehtyinä.

Nämä kaksi maailmaa – konstruktiivinen ja esittävä – kulkivat pitkään rinnakkain. Ne eivät koskaan sulkeneet toisiaan pois, vaan täydensivät toisiaan: toinen antoi rakennetta ja kurinalaisuutta, toinen hengitystä ja tarinoita.

Konstruktiiviset maalaukset – rytmiä, rakennetta ja värin tarkkaa puhetta

Konstruktiivinen taide oli 1990‑luvulla työskentelyni ydin. Geometria, selkeät muodot ja harkitut väripinnat antoivat minulle tavan rakentaa kuvia, joissa rytmi ja tasapaino olivat kaiken perusta. Näistä teoksista tuli myös tärkeä osa julkisia tiloja ympäri Suomea, kun yritykset ja taidekauppiaat löysivät niistä oman aikansa rauhallisen, modernin ilmeen.

Esittävät maisemat – hiljaisia hetkiä ja tuttuja näkymiä

Konstruktiivisen taiteen rinnalla jatkoin aina myös esittävää maalausta. Maisemat, pihatiet, järvenrannat ja arkiset näkymät olivat minulle tapa tallentaa hetkiä, jotka koskettivat tavallisia ihmisiä heidän omissa kodeissaan. Näissä maalauksissa on sama rauha ja tarkkuus, joka on kulkenut mukanani alusta asti – mutta kerrottuna luonnon ja valon kautta.

Millaisia teoksia olen vuosien varrella maalannut

Jos haluat nähdä, millaisia teoksia olen vuosien varrella maalannut ja mitkä niistä ovat löytäneet kodin eri puolille Suomea, voit tutustua Myydyt taulut ‑sivuun. Se antaa hyvän kokonaiskuvan sekä konstruktiivisista töistäni että esittävistä maisemista, ja toimii samalla pienenä läpileikkauksena taiteilijaurastani.

👉 Myydyt teokset

Taiteen kaksi polkua rinnakkain

Kun katselen taaksepäin näitä vuosikymmeniä, huomaan, että taiteeni on kulkenut aina kahta rinnakkaista reittiä. Toisella puolella on ollut konstruktiivinen ilmaisu – selkeät muodot, rytmi ja värien tarkka harkinta. Se oli 1990‑luvun vahva ydin, se joka vei teokseni yritysten seinille ja taidekauppiaiden kautta ympäri Suomea.

Toisella puolella on kulkenut esittävä maalaus, maisemat ja arkiset näkymät, jotka ovat olleet läheisiä tavallisille ihmisille ja heidän kodeilleen. Ne ovat syntyneet hiljaisista hetkistä, luonnon valosta ja siitä rauhasta, joka on kulkenut mukanani lapsuudesta asti.

Nämä kaksi suuntaa eivät koskaan kilpailleet keskenään. Ne täydensivät toisiaan, aivan kuin kaksi eri tapaa hengittää samaa ilmaa. Konstruktiivinen taide antoi rakenteen ja kurinalaisuuden, esittävä maalaus toi tarinat ja tunteen. Yhdessä ne muodostavat sen kokonaisuuden, jota voi kutsua minun taiteilijapolukseni.

Haluatko nähdä, millaista taidetta teen nykyään?

Jos tämä ensimmäinen osa taiteilijapolustani on herättänyt sinussa ajatuksia tai kiinnostusta, olet lämpimästi tervetullut tutustumaan myös nykyisiin maalauksiini. Verkkokaupassani on esillä teoksia, jotka jatkavat samaa tarinaa, värejä, muotoja ja maisemia, jotka ovat kulkeneet mukanani vuosikymmenten ajan.

Nykyiset maalaukseni löytyvät verkkokaupastani, jos haluat jatkaa matkaa vielä hetken 👉Verkkokauppa – Taiteen verkkokauppa

Samankaltaiset artikkelit

  • Noormarkun kesänäyttely 3.6.-31.8.2002

    Tämä näyttelyjuttu oli alkujaan kotisivullani jonka jouduin lopettamaan. Kirjoitan tätä nyt uudelleen samalla muistellen sen ajan tilannetta joka Noormarkussa vallitsi vuonna 2002. Kunnanjohtaja Risto Peevo oli innokas pitämään kotikunnan taiteilijoiden puolta, samoin Juha Karvonen. Ja osaksi heidän ansiostaan saatiin  kesällä järjestettyä näin upea näyttely Noormarkkuun. Kummastakin hienosta herrasmiehestä on aika jättänyt ja elämme nyt maailmaa…

  • Valoa talven keskellä – kuun ja auringon maalauksia

    Kun valo vähenee ja ilta laskeutuu aikaisemmin, vuodenajan hiljainen kulkue vaeltaa puutarhani poikki. Syksyn kuutamot ja talven laskevat auringot ovat hetkiä, jotka aina pysäyttävät minut ja juuri nuo hetket haluan tallentaa maalauksiini Tässä kirjoituksessa haluan jakaa muutamia teoksiani, joissa kuunvalo, pakkasen sininen ja metsän hiljaisuus kohtaavat. Ne eivät ole minulle vain maisemia – ne ovat…

  • Pieni opas akvarellin ostoon, mitä kannattaa huomioida.

    Akvarellimaalaus voi olla kuin ikkuna toiseen maailmaan – kevyt, herkkä ja tunnelmallinen. Mutta mitä ostajan olisi hyvä tietää, kun harkitsee akvarellin hankintaa kotiin tai lahjaksi? Tässä artikkelissa en käy läpi akvarellitekniikan historiaa tai väripigmenttien kemiaa – niitä löytyy verkosta kyllästymiseen asti. En puutu myöskään maalauksen aiheeseen tai taiteilijan titteliin, oli hän sitten taiteen maisteri tai…

  • Ohjeita ja vinkkejä oman taidenäyttelyn järjestämiseen

    Mitä kannattaa aluksi huomioida Taidenäyttelyn järjestäminen on aika iso projekti riippuen siitä, missä sen järjestää. Erilaisia näyttelypaikkoja on olemassa aika paljon. Ilmaisia tiloja löytyy yleensä kirjastoista, mutta muualtakin voi kysellä, esimerkiksi kahviloista ja eri yhdistysten tiloista. Seuraavaksi kysymykseen tulevat maksulliset tilat, joita onkin laajempi valikoima. Suuremmissa kaupungeissa on useampiakin gallerioita, jotka järjestävät taidenäyttelyitä taiteilijoille. Kaupallinen…

  • Puuvillan taidenäyttely 2015

    Minulla on ollut vuosien varrella yli kolmekymmentä talvinäyttelyä maaliskuussa, suurin osa niistä Porissa. Maaliskuun näyttely 2015 oli uuden kauppakeskus Puuvillan valoisassa ateljee tilassa. Hieno näyttelypaikka, vaaleat seinät ja monta kaunista ikkunaa joista tuli luonnon valoa tilaan. Avajaistilaisuus oli upea hetki näin hienossa ja isossa tilassa. Johnny Kai Forssell avasi näyttelyn ja väkeä oli mukavasti kuuntelemassa…

  • Akvarellipaperin liimaus

    Pieni vinkki Akvarellimaalaus on taiteenlaji jolla pystyy herkästi tulkitsemaan näkemäänsä. Tapoja maalata on varmaan yhtä paljon kuin maalareitakin. Voidaan sanoa ettei todellakaan ole mitään yhtä oikeaa tapaa suoriutua maalauksesta. Joskus näkee kuinka todella hieno maalaus on pilattu niin, ettei paperin liimaukseen pohjaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Minusta mikään ei ole niin ikävää katseltavaa kuin ryppyinen…