Virtuaalimatka taideteosten alkulähteille Suomen luontoon

Kaksi pientä karttaa missä näkyy Lamppi ja Haapijärvi niistä ymmärtää missä päin Suomea ollaan.

Matka alkaa Lampinjoelta, jossa nuorena telttailin serkkupojan kanssa ja missä myös paljon kalastelimme. Sain joskus ongella jopa yli kahden kilon lahnan. Sen jälkeen isänikin kävi puutarhuri Nikanderin kanssa täällä lahnaongella.

Täältä matka jatkuu tulevina päivinä/viikkoina Noormarkun Matalakoskelle ja siitä Noormarkun kylän kautta Harjakankaalle, Kullaalle ja pieneen Paluksen kylään. Sieltä mutkien kautta Porin kaupunkiin ja sieltä merelle Mäntyluodon Kalloon. Voi tulla pieni koukkaus myös Pomarkkuun, tämä on virtuaalinen luontoretki jossa ei välttämättä seuraava määränpää ole täysin selvillä.

Tästä linkistä pääset virtuaalimatkan 2. osaan Matalakoskelle, ellet ole vielä siihen tutustunut.

Matka jatkuu luontopolkua pitkin Haapijärvelle

Onnenkosken kahvion luota lähtee luontopolku, joka kiertää läheltä Haapijärveä. Haapijärveltä olen maalannut paljon sekä kesä- että talvitauluja.

Ennen vanhaan ihmiset viettivät usein juhannusta Haapijärvellä. Siellä on kallion nokassa iso kivi, ja kalliota kutsutaan ”Nimikallioksi”.



Haapijärvi on kesällä todella kaunis pikkujärvi

Sen kalliolla kasvaa paljon luonnonorvokkeja ja erilaisia kasveja. Syksyisin olen maalausreissujen lomassa poiminut järven rannoilta sieniä. Itselläni on siellä hyvä kanttarellipaikka, joka on niin piilossa, ettei sitä helposti näekään.

Kalastellut en ole järvellä muuta kuin joella

Järvi on varmaankin kalaisa, ja taitaa siellä rapujakin olla. Olen ainoastaan kuvannut järveä ja sen ympäröivää luontoa. Kuvamateriaalia onkin kertynyt paljon ja erilaisia kuvaluonnoksia tauluihin monien vuosien ajalta. Laitan muutamia maalauksiani järveltä näytille.

Kuutamotunnelmaa Haapijärvellä

Anoppini Sinikka Niemisen kanssa tehtiin yhteinen runokirja ”Mieleni piirtää maisemaa” vuonna 2004.
Kirjassa on jokusia taulujani juuri Haapijärveltä johon Sinikka kirjoitti runot.



Ilman unelmia

Ilman unelmia tässä maailmassa,
kovassa ja armottomassa
arkisessa ja värittömässä
olisi vaikea elää.
Unelmat saavat kasvamaan
roudat ja risukot,
koristavat harmaat sementtiseinät
toiveiden kukkaköynnöksillä,
ja sytyttävät liekkiin ihmisten
sammuneet sydämet.
Unelmat näkevät valmiina sen,
missä ei ole valmiina edes kivijalkaa

Runo: Sinikka Nieminen


Kuvassa oleva maalaus ”Suviyön tunnelmaa” on myynnissä verkkokauppani oljyvärimaalaus osastolla



Haapijärven kallioilla minulla on
ollut etu ohjata myös akvarellimaalaus kurssia


Paljon oli innokkaita osallistujia ja hyvä fiilis kauniissa luonnossa. Luonnossa maalaaminen on aivan erilaista kuin ateljeessa varsinkin akvarellimaalaus joka muutenkin on kovin haasteellista.

Kesäfiiliksistä siirrytään talvisiin tunnelmiin.

Se oli talviaikaa, kun ensimmäisen kerran löysin Haapijärvelle. Olin syksyllä pitämässä taidenäyttelyä Ahlaisten markkinolla koulun luokassa. Siellä eräs näyttelyvieras kertoi Haapijärven kauniista luonnosta ja korkeasta kalliosta mistä näkyy koko Haapijärvi.

Muistan kuin eilisen päivän jolloin eka kerran tulin Haapijärvelle. Silloin oli yli -20 astetta pakkasta ja minä innokkaan huhdoin siellä kamerani kanssa kuvaten kaiken kiinnostavan. Autolle kävellessä olin jo aika kuitti ja hiestä märkä vaikka oli kova pakkanen. Kotona katselin hienoa kuvamateriaalia joista vuosien aikana on syntynyt paljon maalauksia.

Reissu aiheutti keuhkoihin jonkinmoisen tulehduksen, sain muistaakseni terveyskeskuslääkäriltä antibiottikuurin sitä varten. Vaiva kesti ihan juhannukseen saakka ja taisi aiheuttaa jonkinlaista pysyvääkin vauriota keuhkoihini.

Näkymä Haapijärven korkeimmalta paikalta yli järven.

Vanha kelopuu

Sinä olet kuu
minä vanha kelopuu.
Lempeällä valollasi
sinä hyväilet ryppyistä otsaani
ja poskien vakoja.
Tulesi ei polta
vaikka palaisin tuhkaksi,
ripustaudut taivaalle
vaikka lyyhistyn lahonneena maahan.
Kanto kuitenkin jää ja juuret.
Niistä nousevat uudet versot
vihreät ja toivoa täynnä.
Eivätkä ne muista
emopuun kärsimystietä
eivätkä sen kuolinkamppailua
ennen kuin tulevat
omat kasvukivut
ja yöhallat

Runo: Sinikka Nieminen

Palataan vielä uudelleen alkuun
mistä lähdimme.

Näemme miltä Lampin silta ja joki sillan alapuolelta näyttää talviaikaan.

Tästä linkistä pääset virtuaalimatkan 2. osaan Matalakoskelle, ellet ole vielä siihen tutustunut.

Kaikki valokuvat ovat tekijänoikeussuojattuja. Ethän tallenna, kopioi tai tulosta kuviani ilman lupaani.